Pari vuotta ennen syntymääni oli ensimmäinen kuulento. Lapsuudessani oli lapsille paljon raketti- ja avaruusaiheista satua. Mutta se näkyi olevan siksi, että aihe oli pinnalla vanhastaan. Mitään mullistavaa uutta ei avaruussaralla enää tapahtunut. Uusi aihe haluttiin opetaa lapsille, koska se oli tulevaisuuden osa. Puhuttiin avaruusasemista ja tähtienvälisistä lennoista tavallisille ihmisille, mutta mitään sellaista ei tullut.
Nyt ovat tietokoneet uusi juttu ja lapsille kerrotaan roboteista. Mutta onko se ollenkaan tulevaisuudennäkymä vai vain keino sanoa, että lapsi miettii tietokoneita, opettelee niiden näkökulmaa ja objektiivista ajattelua.? Tietokonemaisesti asioita miettivä lapsi on kuinihmisen näköinen tietokone eli robotti. Kun hän nuorena oppii ajattelua lisää, tulee hänestä paljolti ihmisen tapaan asioita miettivä tietokone eli humanoidirobotti. Kun hän vielä oppii lisää, tulee hänestä tavallinen ihminen, nuori aikuinen. Siitä viisastuessaan tulee tavcallisesta ihmisestä viisas ihminen, sitten vielä viisastuessaan elämänviisas, uskonnollinen ja lopulta elämän sydämen äärellä läsnä oleva, entäs itten?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti