Jotenkin jäin kiinni tähän aiheeseen. Kai sitä jossakin kaivataan: tonttumaisen elämän mahdollisuuksista modernissa maailmassa http://learntalents.blogspot.com/2018/09/gnomes-or-more-likelily-doing-things-in.html
tiistai 18. kesäkuuta 2019
tiistai 27. elokuuta 2013
Insinöörit tarpeettomiksi
20 vuotta sitten kuulin alan ammattilaiselta, että kaikki matematiikka on jo laitettu tietokoneille. Tietokone itse tuotti uusia matematiikan tuloksia yli sen, mitä ihmiset olivat kyenneet keksimään. Kuulemma näin oli tehty ainakin parissa jollei useammassakin paikassa maailmassa erikseen.
Nyt on 20 vuotta lisää kulunut. Näyttää siltä, että kaikki insinöörityö voidaan laittaa tietokoneille, ellei ole jo laitettukin. Insinöörityö on suurimmaksi osaksi laskemista, siis matematiikkaa, johon tietokoneet pystyvät ihmistä paremmin tai ainakin yhtä hyvin. Lisäksi tulisi varmaankin joitakin kuvia ja karttoja, mutta niitäkin jo kameroiden kuvantunnistusohjelmat ja navigaattorien kartanluku kykenevät tekemään.
Perinteisesti tässä on ollut ongelmana, että mitä tapahtuu, kun tietokoneet kehittävät teknologiaa valtavaa tahtia. Kannattavuusperusteinen moraali, sellainen perinteisen eurooppalaisen tyyppinen, joka mekaanisessa muodossaan voidaan laittaa tietokoneillekin tehden näistä ymmärryksensä mnääräsää moraalisia, ks. http://feelingcomputers.blogspot.fi , niin sellainen moraalin tuki ratkoo jonkin osan teknologian kehityksen mukanaan tuomista vaaroista, muttei niitä kokonaan, ainakaan nykyisellään.
Mutta kuitenkin, jos teknologien kehitys, siis insinöörityö voidaan jo laittaa tietokoneille, ei tulevaisuudessa uusia insinöörejä niin tarvita vaan insinöörien vastuulle jää vain käyttäjätuki ja osa laitteiden korjauksesta ja käytöstä, käyttöönotosta yms.
Miksi insinöörejä koulutetaan niin paljon, kun ei heitä tulevaisuudessa tarvita? Etenkin miksi lapsia kasvatetaan tietokonesuuntautuneiksi, kun nykytietokoneiden vaatimat ajatteluradat jäävät pian käyttömukavuusominaisuuksien ja parempilaatuisen älykkäämmän ajattelun jalkoihin? Tietokoneidenkin meittiminen käy helpommin tavallisen terveen järjen avulla kuin laiteorientoituneelta. Tai siis lienee monta laiteorientoitunutta, joka ymmärtää koneita hyvin, mutta useimmilla insinööriorientoituneisuus vain tyhmentää paljon eikä tuo etuja. Ajattelukyvyn oppimisesta ks. blogini http://pikakoulu.blogspot.fi .
Nyt on 20 vuotta lisää kulunut. Näyttää siltä, että kaikki insinöörityö voidaan laittaa tietokoneille, ellei ole jo laitettukin. Insinöörityö on suurimmaksi osaksi laskemista, siis matematiikkaa, johon tietokoneet pystyvät ihmistä paremmin tai ainakin yhtä hyvin. Lisäksi tulisi varmaankin joitakin kuvia ja karttoja, mutta niitäkin jo kameroiden kuvantunnistusohjelmat ja navigaattorien kartanluku kykenevät tekemään.
Perinteisesti tässä on ollut ongelmana, että mitä tapahtuu, kun tietokoneet kehittävät teknologiaa valtavaa tahtia. Kannattavuusperusteinen moraali, sellainen perinteisen eurooppalaisen tyyppinen, joka mekaanisessa muodossaan voidaan laittaa tietokoneillekin tehden näistä ymmärryksensä mnääräsää moraalisia, ks. http://feelingcomputers.blogspot.fi , niin sellainen moraalin tuki ratkoo jonkin osan teknologian kehityksen mukanaan tuomista vaaroista, muttei niitä kokonaan, ainakaan nykyisellään.
Mutta kuitenkin, jos teknologien kehitys, siis insinöörityö voidaan jo laittaa tietokoneille, ei tulevaisuudessa uusia insinöörejä niin tarvita vaan insinöörien vastuulle jää vain käyttäjätuki ja osa laitteiden korjauksesta ja käytöstä, käyttöönotosta yms.
Miksi insinöörejä koulutetaan niin paljon, kun ei heitä tulevaisuudessa tarvita? Etenkin miksi lapsia kasvatetaan tietokonesuuntautuneiksi, kun nykytietokoneiden vaatimat ajatteluradat jäävät pian käyttömukavuusominaisuuksien ja parempilaatuisen älykkäämmän ajattelun jalkoihin? Tietokoneidenkin meittiminen käy helpommin tavallisen terveen järjen avulla kuin laiteorientoituneelta. Tai siis lienee monta laiteorientoitunutta, joka ymmärtää koneita hyvin, mutta useimmilla insinööriorientoituneisuus vain tyhmentää paljon eikä tuo etuja. Ajattelukyvyn oppimisesta ks. blogini http://pikakoulu.blogspot.fi .
torstai 2. toukokuuta 2013
Miten tietokoneistuminen vaikuttaa ihmisten ajatteluun
Tietokoneet kehittyvät koko ajan ja samalla niistä tulee helppokäyttöisemmät. Kehitetään sekä koneen toimintaa, että sen tulkkausta ihmiskäyttäjille. Kone tekee edelleen konemaisia tekoja mutta monimutkaisemmin ja ne jäsennellään ihmisajatteluun sopivasti, jotta koneen reittien miettiminen ja koneen käyttö sujuisivat niin hyvin kuin suinkin. Ajan kuluessa ei siis tarvitse tietokjonemaistaa ihmisajattelua ja toimintaa, vaan tietokoneista ja tietokoneohjatuista laitteista tulee sellaiset, että arki sujuu niide3n kanssa ilman konekielen opettelua pelkkää ihmisvinkkeliä käyttäen.
Koska koneet rakentavat toimintansa yksinkertaisista mekaanisista teoista, on niiden käyttämisessä jäsenneltävä aihe nähtyjen rakenteitten tapaan ja annettava niiden perusteella ohjeita: "Siihen ja siihen asti teet tuota ja sen havaittuasi vaihdat seuraavaan tehtävään, mitä teet siihen asti, kun... Tehtävä menee näin... Loppu." Vähän niin kuin ajastinta käyttäisi tai työpaikan tehdasrobottia ohjelmoisi.
Jo nykytietokoneet kykenevät laskemaan matemaattisia juttuja ja navigaattorit lukevat karttaa. Nämä ovat tieteen käyttämiä tiedon analysointi- ja järjestämismenetelmiä. Sitä mukaa, kun tietokoneiden havaintokyky, etenkin kuvantunnistus, kehittyy, niille siis voidaan opettaa tieteellistyyppistä ajattelua. Mhin puolestaan voidaan pohjata useampia näkökulmia ymmärtävä (mitä havaittu kussakin, kuinka tarkkaan, mitä jäi havaintojen piirn ulkopuolelle, mitkä arvot oletettu ja mihin ne perustuvat) objektiivinen ajattelu.
Tietokoneille voidaan rakentaa ymmärrys ihmisten tunnevoittoisesta ajattelusta, ks http://feelingcomputers.blogspot.fi .Tietokone voi siis kehittyä ajattelultaan pitkälti ihmisten kaltaiseksi jo ihgan vain sen taitojen kehittymisen myötä. Silloinb ei ihmisen tarvitse muuttua tietokonemaisesti ajattelevaksi, ei kopioida tietokoneen ajatteluvirheitä, vaan ihminen voi säilyttää etulyöntiasemansa tulevaisuuden tietokoneiden kanssa yhteen siopivana etevämpänä osapuolena. Ks. ajattelukurssi blogini http://pikakoulu.blogspot.fi varhaisimmissa kirjoituksissa.
kUNNOLLISESSA OBJEKTIIVISESSA AJATTELUSSA KÄYTETÄÄN IHMISEN KOKO HAVAINTOKAPASITEETTI TÄYDESTI. nIINPÄ TUNTEET, TUNNELMAT, SOSIAALISET HAVINNOT, AISTIT, ELEKIELINEN SOSIAALISUUS JA LIIKKUMINEN SEKÄ MORAALI SÄILYTTÄVÄT PAIKKANSA IHMISELÄMÄN OLENNAISINA OSINA, VAIKKA TIETOKONEET SANELISIVAT KOKO ELÄMÄNTAVAN.
Esim. jos ihminen on urautunut, jää hönen liikekielensä rajoittuneeksi, jäykemmäksi. Jos höns silloin haluaa kuunnella toisten mielipiteitä tarvitsee hän rentoutumista, elekielen myötä toisten näkökulmien oppimista. Villieläimen tapaan valpas, reaktiivinen ja hyväntuulinen, täydesti tunteva sekä täydesti sosiaalinen on niin ollen uusia asioita omaksumaan paras.
Koska koneet rakentavat toimintansa yksinkertaisista mekaanisista teoista, on niiden käyttämisessä jäsenneltävä aihe nähtyjen rakenteitten tapaan ja annettava niiden perusteella ohjeita: "Siihen ja siihen asti teet tuota ja sen havaittuasi vaihdat seuraavaan tehtävään, mitä teet siihen asti, kun... Tehtävä menee näin... Loppu." Vähän niin kuin ajastinta käyttäisi tai työpaikan tehdasrobottia ohjelmoisi.
Jo nykytietokoneet kykenevät laskemaan matemaattisia juttuja ja navigaattorit lukevat karttaa. Nämä ovat tieteen käyttämiä tiedon analysointi- ja järjestämismenetelmiä. Sitä mukaa, kun tietokoneiden havaintokyky, etenkin kuvantunnistus, kehittyy, niille siis voidaan opettaa tieteellistyyppistä ajattelua. Mhin puolestaan voidaan pohjata useampia näkökulmia ymmärtävä (mitä havaittu kussakin, kuinka tarkkaan, mitä jäi havaintojen piirn ulkopuolelle, mitkä arvot oletettu ja mihin ne perustuvat) objektiivinen ajattelu.
Tietokoneille voidaan rakentaa ymmärrys ihmisten tunnevoittoisesta ajattelusta, ks http://feelingcomputers.blogspot.fi .Tietokone voi siis kehittyä ajattelultaan pitkälti ihmisten kaltaiseksi jo ihgan vain sen taitojen kehittymisen myötä. Silloinb ei ihmisen tarvitse muuttua tietokonemaisesti ajattelevaksi, ei kopioida tietokoneen ajatteluvirheitä, vaan ihminen voi säilyttää etulyöntiasemansa tulevaisuuden tietokoneiden kanssa yhteen siopivana etevämpänä osapuolena. Ks. ajattelukurssi blogini http://pikakoulu.blogspot.fi varhaisimmissa kirjoituksissa.
kUNNOLLISESSA OBJEKTIIVISESSA AJATTELUSSA KÄYTETÄÄN IHMISEN KOKO HAVAINTOKAPASITEETTI TÄYDESTI. nIINPÄ TUNTEET, TUNNELMAT, SOSIAALISET HAVINNOT, AISTIT, ELEKIELINEN SOSIAALISUUS JA LIIKKUMINEN SEKÄ MORAALI SÄILYTTÄVÄT PAIKKANSA IHMISELÄMÄN OLENNAISINA OSINA, VAIKKA TIETOKONEET SANELISIVAT KOKO ELÄMÄNTAVAN.
Esim. jos ihminen on urautunut, jää hönen liikekielensä rajoittuneeksi, jäykemmäksi. Jos höns silloin haluaa kuunnella toisten mielipiteitä tarvitsee hän rentoutumista, elekielen myötä toisten näkökulmien oppimista. Villieläimen tapaan valpas, reaktiivinen ja hyväntuulinen, täydesti tunteva sekä täydesti sosiaalinen on niin ollen uusia asioita omaksumaan paras.
Illuusioko vain?
Pari vuotta ennen syntymääni oli ensimmäinen kuulento. Lapsuudessani oli lapsille paljon raketti- ja avaruusaiheista satua. Mutta se näkyi olevan siksi, että aihe oli pinnalla vanhastaan. Mitään mullistavaa uutta ei avaruussaralla enää tapahtunut. Uusi aihe haluttiin opetaa lapsille, koska se oli tulevaisuuden osa. Puhuttiin avaruusasemista ja tähtienvälisistä lennoista tavallisille ihmisille, mutta mitään sellaista ei tullut.
Nyt ovat tietokoneet uusi juttu ja lapsille kerrotaan roboteista. Mutta onko se ollenkaan tulevaisuudennäkymä vai vain keino sanoa, että lapsi miettii tietokoneita, opettelee niiden näkökulmaa ja objektiivista ajattelua.? Tietokonemaisesti asioita miettivä lapsi on kuinihmisen näköinen tietokone eli robotti. Kun hän nuorena oppii ajattelua lisää, tulee hänestä paljolti ihmisen tapaan asioita miettivä tietokone eli humanoidirobotti. Kun hän vielä oppii lisää, tulee hänestä tavallinen ihminen, nuori aikuinen. Siitä viisastuessaan tulee tavcallisesta ihmisestä viisas ihminen, sitten vielä viisastuessaan elämänviisas, uskonnollinen ja lopulta elämän sydämen äärellä läsnä oleva, entäs itten?
Nyt ovat tietokoneet uusi juttu ja lapsille kerrotaan roboteista. Mutta onko se ollenkaan tulevaisuudennäkymä vai vain keino sanoa, että lapsi miettii tietokoneita, opettelee niiden näkökulmaa ja objektiivista ajattelua.? Tietokonemaisesti asioita miettivä lapsi on kuinihmisen näköinen tietokone eli robotti. Kun hän nuorena oppii ajattelua lisää, tulee hänestä paljolti ihmisen tapaan asioita miettivä tietokone eli humanoidirobotti. Kun hän vielä oppii lisää, tulee hänestä tavallinen ihminen, nuori aikuinen. Siitä viisastuessaan tulee tavcallisesta ihmisestä viisas ihminen, sitten vielä viisastuessaan elämänviisas, uskonnollinen ja lopulta elämän sydämen äärellä läsnä oleva, entäs itten?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)